Marraskuun uutiskirjeessä kirjoitin ilosta, erityisesti sisäsyntyisen ilon ja tasapainon yhteydestä. Samalla kysyin kommentteja, mikä ulkoinen asia tuo tähän aikaan vuodesta iloa kullekin teistä. Saimme ilahduttavan paljon vastauksia eri kanavissa.
Monella ilo liittyi siihen erityiseen tunnelmaan, minkä tämä vuodenaika mahdollistaa. Merkittävää iloa teille toi mm:
Lämpöinen tunnelma ja ajatukset
Kaikki ihanat lyhdyt kynttilöineen
Lumi, joulun odotus, oman näköisen elämän eläminen
Rakkaiden seura, takkatuli ja ulkoilu valoisaan aikaan
Tunnelma, kausivalot ja joulun odotus
Perhe ja kiitollisuuspäiväkirja
Tunnelmavalaistus, yhteinen ruokailu, leffa perheen kesken tai lautapeli-ilta
Kynttilät, lumen tuoma valoisuus pimeässäkin ja takka
Tunnelma, tuoksut, kynttilät
Villasukat ja lumiset puut
Kynttilät, lämpö ja läheisyys
Rutiinit, kynttilän valo, Vata-tee ja villasukat
Kiireettömyys
Kiitos kaikille vastanneille!
Kotoilu ja ajan ottaminen siihen, että on vain itsekseen tai läheisten kanssa, on arvokasta. Nyky-yhteiskunta arvostaa paljon ulkoiseen menestyksen merkkeihin liittyviä asioita. En halua väheksyä niitä, mutta niin moni meistä huomaa iän myötä, että arvoa on myös niillä hiljaisilla hetkillä, joissa tuntee yhteyttä itseensä ja läheisiinsä. Yhdelle se voi tarkoittaa kaikessa rauhassa suoritettua omahierontaa, toiselle rauhaisaa teehetkeä takan ääressä rakkaiden ystävien kanssa.
Paljon oli myös teitä, joilla tähänkin aikaan vuodesta luonto ja ulkoilu nousivat ilon tuojina ykköskategoriaan. Yhtä ilahdutti luonnossa tapahtuva lintujen havainnointi, toista metsässä samoilu koirien kanssa, kolmatta lenkkeily yksin talvipimeässä. Useammallekin tuntui iloa tuovan myös talviseen avantoon pulahtaminen. Ayurvedisesti veikkaan, että ne, joille avantouinti tuo eniten iloa tai hyötyä, ovat vahvoja pitta- tai kaphatyyppejä.
Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla rentoudut
On hienoa, että niin moni pitää ulkoilua arvossa myös kaamosaikaan. Itselläni on mahdollisuus ulkoilla näin talvellakin metsässä. Toivon, että moni teistä lukijoistakin saa ulkoilla luontoympäristössä. Metsien terveysvaikutuksia tutkittaessa on tultu siihen päätelmään, että metsässä vietetty aika on rentouttavaa ja terveyttä hyödyttävää vuodenajasta riippumatta.
Oletko huomannut, miten paljon viime aikoina on ollut keskustelua metsien terveysvaikutuksista? Jutun lopussa on muutamia lähteitä keskustelun ja itse aiheen parhaisiin paloihin.
Sipoon kunnan ja Helsingin yliopiston tutkimus metsän terveysvaikutuksista julkaistiin syksyllä. Siinä metsässä liikkuvaa ryhmää verrattiin pääasiassa sisätiloissa liikuntaan harrastaneeseen ryhmään. Metsässä liikkuneen ryhmän psyykkinen hyvinvointi koheni merkittävästi ja stressi väheni selvästi.
”He kokivat rentoutuvansa, pystyvänsä elämänmuutoksiin ja tunsivat yhteyttä muihin ihmisiin.” kertoo tutkija ja koulutuslääkäri Annika Kolster Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta Ylen jutussa.
Terveysmetsästä käy mikä tahansa metsä, jonka ihminen kokee rauhoittavaksi. Vaihteleva maasto, vanhat puut ja vesi ovat elementtejä, jotka tutkitusti lisäävät metsän rentouttavaa vaikutusta. Kolsterin mukaan metsässä liikkuminen voi lievittää ahdistuksen ja unettomuuden oireita sekä kivun kokemusta. ”Ihminen on elänyt osana luontoa pitkään. Metsässä koemme olevamme osa jotain suurempaa. Se auttaa rentoutumaan,” sanoo Kolster.
Toimittaja Sari Valto on tehnyt metsäaiheesta useammankin hienon jutun. Marraskuisessa ohjelmassaan hän haastatteli terveysmetsätoiminnan kehittäjä Marko Leppästä ja metsäyrittäjä Mirja Nylanderia. Metsän vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin nousi keskustelussa esiin kaksi ajassamme tärkeää asiaa: metsän läheisyys, luontoyhteys, vähentää yksinäisyyden kokemusta ja lisäksi se auttaa meitä olevaan joustavampia suhteessa kanssaihmisiimme.
Meistä jokaista pitäisi koskettaa Leppäsen esiin nostama fakta, että ihmislajina olemme eläneet metsässä melkein aina. Noin 99,9 prosenttia siitä ajasta, minkä ihmislaji on ollut maan päällä, se on viettänyt luonnossa ja metsissä. Siksi yhä hyödymme niin paljon elävästä yhteydestä metsään. Metsässä on elämänenergiaa ja pranaa paljon enemmän kuin rakennetussa ympäristössä.
Lähteitä ja aiheeseen liittyvää lisätietoa:
Ylen juttu Sipoon kunnan ja THL:n tekemästä metsien terveysvaikutuksia kuvaavasta tutkimuksesta https://yle.fi/a/74-20063186
”Metsä pelasti minut” 55 min, toimittaja Sari Valto, Yle Areena
Miten metsä vaikuttaa henkisesti? Voiko metsä parantaa masentuneen sielun? Metsässä vietetty aika lisää kykyämme yhteyteen paitsi luonnon myös muiden ihmisten kanssa. Keskustelijoina ”metsäkellinnän” keksinyt Mirja Nylander sekä suomalaisen Terveysmetsä-toiminnan kehittäjä Marko Leppänen.
Mitä me tunnemme puita kohtaan? 53 min, toimittaja Sari Valto, Yle Areena
Mikä on sinun lempipuusi? Voiko puulla olla tunnearvoa? Miten me hoidamme meille tärkeitä puita.
Luonnosta aseet sairauksia vastaan, 52 min, toimittaja Sari Valto, Yle Areena
Vahvistamalla kosketustamme luontoon voimme samalla vahvistaa puolustuskykyämme. Vieraina solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki ja tutkimusjohtaja Olli Laitinen.
Elinvoimaa puista, 280-sivuinen kirja, kasvitieteilijä ja professori Sinikka Piippo
Miten ja miksi puut parantavat fyysistä ja psyykkistä terveyttämme. Teos kertoo paitsi metsän merkityksestä myös puiden terveyshyödyistä ruokana, rohtona ja lääkkeinä.
