Iloinen marraskuu blogikirjoitus oli yksi viime vuoden suosituimpia. Jatkan tässä artikkelissa hieman samalla linjalla. Perustelen sitä, miksi näin pimeimpänä ja loskaisimpanakin vuodenaikana kannattaa ulkoilla, miksi myös marraskuu on mahtava reippailukuukausi;-)
Helsingin Sanomat julkaisi viime viikon tiistaina (29.10.) kokosivun artikkelin otsikolla ”Luontopuute voi aiheuttaa vaivoja”. Artikkeli pohjautui Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen katsaukseen, jonka pohjana oli luonnon terveyshyödyistä viime vuosina tehdyt tutkimukset. Katsausta varten oli käyty läpi kaikkiaan 660 tutkimusta, joista oli seulottu mukaan sata.
Jutun pääsanoma oli, että tällä hetkellä tutkimusnäyttöä alkaa jo olla niin paljon, että sen nojalla voidaan laskea hyvän luontoyhteyden terveyshyödyt jopa miljardeissa euroissa.
Katsauksessa halutaan tukea luonnossa liikkumista itsehoitona ja pidetään suositeltavana, että sitä tarjottaisiin hoitona myös terveydenhuollossa. Olisi tärkeää, että etenkin alueilla, joissa lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa, olisi luontoa ja metsää.
Jos olet aiemminkin lukenut näitä blogeja, olet huomannut, että ayurvedisessa ajattelussa luonto ja raitis ulkoilma nähdään immuniteetin ja yleisen hyvinvoinnin kannalta hyvinkin tärkeinä. Ulkoilu on tärkeää, koska pranan, universaalin elämänenergian määrä, on niin intiimisti yhteydessä vastustuskykyymme. Luonto ja raitis ulkoilma – myös marraskuussa – lisää ja elävöittää meissä tätä elämän perusenergiaa.
Prana tarkoittaa elämänenergiaa, elämänvoimaa tai hengitystä
Sana prana tulee sanskritin kielestä ja tarkoittaa kirjaimellisesti elämänenergiaa, elämänvoimaa tai hengitystä, ja se voidaan ainakin osin rinnastaa perinteisen kiinalaisen lääketieteen qi-käsitteeseen. Sitä on koko kehossa, mutta erityisesti se liikkuu aivoissa, keuhkoissa, sydämessä ja verenkierrossa.
Tämä ”elämänenergian virta” läpäisee koko kehon ja on helpoimmin koettavissa hengityksen virtauksen kautta. Ayurvedan ja joogan parissa nähdään yleisesti, että ihmisen terveys ja hyvinvointi riippuvat pitkälti tasapainoisesta pranan virtauksesta. Kun pranan virtaus on tukossa tai heikentynyt, voi esiintyä fyysisiä ja henkisiä vaivoja. Siksi monilla ayurveda-hoidoilla ja joogaharjoituksilla pyritään vahvistamaan pranaa, sitä että se virtaisi kehossamme vapaasti.
Pranan ansiosta keholla on riittävästi energiaa, jotta se pystyy uudistumaan, säätelemään itseään ja pysymään terveenä ja tasapainossa. Mitä enemmän elinvoimaa meillä on, sitä paremmin kehomme uudistuu ja sitä valmiimpi se on kohtaamaan erilaisia terveyshaasteita.
Hengitys on elämän ylläpitoa
Emme yleensä tietoisesti huomaa, miten paljon kehomme tekee kaiken aikaa hiljaista työtä esim. hengitettäessä. Koko elämämme kuitenkin riippuu siitä. Päivittäin tekemäsi 20 000 – 25 000 sisään- ja uloshengitystä toimittavat elämää luovaa happea aivoihin, sydämeen ja kaikkiin kehon soluihin. Jotta hapensaanti toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, hengityselimistön – nenä, suu, kurkku, pallea, keuhkoputki ja keuhkot – sekä verisuonten tulisi olla joustavia, vapaita tukoksista ja turhista jännitteistä, kaikesta ylimääräisestä. Mitä puhtaampaa on hengittämäsi ilma, sitä parempi.
Vuodenajan vaihtuessa hengityselinten terveys voi heikentyä, koska ruoansulatuksesi tila vaihtelee sään muuttuessa ja kehoon saattaa syntyä enemmän amaa, epätäydellisesti toimivan ruoansulatuksen jätettä. Ama voi tukkia keuhkojen hienoja kanavia ja hiussuonia limalla. Siksi amasta puhdistuminen ja ruoansulatuksen vahvistaminen on tärkeää. Samoin ovat tärkeitä päivittäiset rutiinit, jotka vähentävät amaa ja ehkäisevät sen kertymistä.
Suomessa saat nauttia maailman puhtaimmasta ilmasta
Yksi osa hyviä päivärutiineja on, että saat riittävästi raitista ilmaa. Tiesitkö, että Pallas-Yllästunturin kansallispuistojen, Utsjoen ja Kuusamon ilma on mitattu koko maailman puhtaimmaksi? Lapin ilman saastepitoisuudet ovat tyypillisesti noin puolet Etelä-Suomeen verrattuna, mutta myös eteläisen Suomen ilmanpuhtaus on yleisesti vähintäänkin kertaluokkaa parempi kuin Keski-Euroopan tiheään asutuilla alueilla, suurkaupunkien ilmanlaadusta puhumattakaan. Tältä osin olemme Suomessa todella onnekkaita, etenkin me maaseudulla asuvat. (90 prosenttia maailman ihmisistä hengittää saasteista ilmaa, mutta Suomessa ilma on puhdasta, uutisoi HS 5.3.2019)
Kun ulkoilet kylmällä ja tuulisella säällä, on selvää, että kannattaa pukeutua kunnolla. Kun suojaat pääsi, kaulasi, jalkateräsi ja kätesi hyvin, huomaat usein liikkeelle lähdettyäsi, että eihän tämä pikkusade tai tuuli oikeastaan haittaakaan – ja kyllä, aina kun tuulee tai sataa, ilma on todella raikasta, voimaannuttavaa.
Vaikka innostut ulkoilusta, muista erityisesti vata-kaudella aina kohtuus. Vaikka vähän tai sopivasti liikuntaa ja ulkoilua on hyvästä, liian paljon liikuntaa ja liian vähän lepoa ei ole.
Pranaa, sisäistä elämänvoimaasi, joka parhaimmillaan näkyy myös karismassasi, elvyttää myös riittävä lepo, rauhaisa meditaatio, sopivat hengitysharjoitukset (pranayama), lähellä tuotettu luomuruoka ja hyvä, inspiroiva sosiaalinen ympäristö, elinvoimaisten ja sinulle rakkaiden ihmisten seura. Ayurveda-tuotteista Mind Rest, Senior Rasayana ja Brahmi ovat hyviä prana-vatan tasapainottajia.
*******
JOS tämä juttu innosti sinua ulkoilemaan vähän haastavammassakin säässä, kerro lyhyesti kokemuksestasi ja fiiliksistäsi! Saatamme joskus jakaa tarinasi ja se voi inspiroida myös jonkun muun elinvoimansa elävöittämisen pariin. Toivomme lyhyitä maksimissaan sadan sanan tarinoita.
Jos annat meille pikkutarinaasi julkaisuoikeuden (vaikka vain etunimelläsi) ja se tulee julkaistuksi jossain, lähetämme sinulle palkinnoksi pienen ayurvedatuotetervehdyksen. Laita siksi myös osoitetietosi mukaan. Tarinat voi lähettää [email protected].
Kiitos jo etukäteen – ja mukavaa marraskuuta!
Artikkelin taustalähteitä:
- HS 19.3.2024: Sodankylässä, Utsjoella ja Kuusamossa on tutkitusti maailman puhtain ilma
- Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-paakaupunkiseutu/
- Luontoon.fi: Maailman puhtain ilma
- Bad Emsin Maharishi Ayurveda -klinikan blogi
- Linda Egenesin blogikirjoitukset
