Mitä hyötyä on hengitysharjoituksista – ayurvedinen näkökulma

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla (10.2.2020), että uudet tutkimukset paljastavat hengityksestä yllättäviä vaikutuksia: hengitystapa muokkaa jopa muistiamme ja voi lievittää stressiä, unettomuutta ja kipua.

HS:n artikkelin mukaan hengityksen hidastuminen aktivoi keskeistä aivohermoamme vagus- eli kiertäjähermoa. Vagushermo ulottuu aivorungosta useisiin tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon.

Vagushermon stimulointi saa aikaan rentoutumista: sydämen syke hidastuu ja sen vaihtelu kasvaa, verenpaine laskee ja lihakset rentoutuvat. Meitä lepoon valmistava autonomisen hermoston osa parasympaattinen hermosto aktivoituu.

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston suomalaistaustainen psykologi Emma Seppälä opettaa HS:n lukijoille hengittämisen vuorosieraintekniikkaa, joka paljastuu perinteiseksi joogan pranayama-harjoitukseksi. Seppälä on tutkinut yhdysvaltalaisia Irakin ja Afganistanin sotien veteraaneja, jotka kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä. Heidän ahdistuneisuutensa oli lieventynyt hengitysharjoitusten avulla.

Artikkeli kertoo myös ruotsalaistutkimuksesta, jonka perusteella asiat painuvat mieleen paremmin, jos hengitämme nenän kautta sen jälkeen, kun olemme opetelleet jotain uutta. Nenän kautta hengittäneet koehenkilöt pärjäsivät Karoliinisen instituutin oppimis- ja muistikokeissa paremmin kuin ne osallistujat, jotka hengittivät tehtävien välisellä tunnin tauolla suun kautta. Ayurveda suosittelee nenän kautta hengitystä mahdollisimman paljon jopa liikunnan yhteydessä.

Pitkään on ollut myös tiedossa, että erityisesti rauhallinen uloshengitys voi helpottaa oloa stressaavassa tai pelottavassa tilanteessa nopeastikin. Tätä tietoa soveltavat esim. poliisit ja urheilijat.

Udana vata vastaa hengityksesi kulusta ja sujuvuudesta

Hengitys- eli pranayama-harjoitukset ovat yksi osa Maharishi Ayurvedaa. Hengitystä ja keuhkojen aluetta hallitsee Udana vata, joka ”liikkuu navan alueelta ylös kohti sydäntä, keuhkoja ja kurkkua, yltäen jopa aivoihin” – eli hyvinkin juuri vagushermon toiminta-alueella. Udana vata on pitkälti vastuussa keuhkojemme toiminnasta sekä hengittämisestä, äänestä ja puheesta. Hengittäminen – erityisesti uloshengitys – on udana vatan ydintoimintaa. Udana vastaa myös ajatuksenjuoksusta ja muistista.

Kun udana on tasapainossa, se ”antaa kehollemme voimaa ja hehkua ihoomme”. Kylmä ilma tai liian yksipuolinen kuiva, raaka tai kylmä ravinto voivat viedä udanan pois tasapainosta. Silloin voit huomata kurkussasi tai keuhkojesi alueella epämukavuutta tai yskää. Udanan epätasapaino voi ilmetä myös niin, että itseilmaisusi heikkenee ja puheesi sujuvuus häiriintyy. Hengitysteiden oireet, yskä, kehon yleinen heikkeneminen ja hikka ovat kaikki merkkejä udanan epätasapainosta.

Pranayama-hengitysharjoitukset* – varsinkin säännöllisesti tehtynä – auttavat tasapainottamaan Udana Vataa. Sanskriitin prana tarkoittaa ”elämän voimaa” ja yama kontrollia tai laajentamista – pranayama voidaan siis nähdä elämän voiman hallittuna kasvattamisena. Kuten muistat, vata on doshien kuningas. Udana vatan hyvä tasapaino heijastuu olotilaasi laajasti.

Pranayaman lisäksi voit edistää udana vatan tasapainoa meditaatiolla ja lempeillä joogaharjoituksilla. Chyavanprash sisältää runsaasti hengitysaluetta tukevia yrttejä. Muita ayurvedisiä udanaa tukevia valmisteita ovat esim. Raikkaan Hengityksen kurkkupastillit ja Nasya-aromaöljy.

******************

*Yksinkertainen pranayama eli vuorosierainhengitys tehdään seuraavasti: istu mukavassa asennossa ja nosta oikea etusormesi otsallesi, peitä sitten sormillasi vuoron perään toinen sieraimesi. Voit aloittaa peittämällä oikean sieraimesi peukalolla, ja hengittämällä vasemmasta sieraimesta ensin ulos, sen jälkeen sisään. Tämän jälkeen sulje vasen sierain nimettömällä sormellasi (tai keskisormella) ja hengitä ensin ulos ja sitten sisään oikeasta – ja sulje tämän jälkeen taas peukalolla oikea sieraimesi. Jatka näin, rauhallisesti, luonnollisesti vuoroin kummastakin sieraimesta ensin ulos sitten sisään hengittäen. Voit tehdä harjoitusta esim. viisi minuuttia joka aamu – tai vaikka aamuin illoin.

HUOM: hengitysharjoituksia on monenlaisia. Äärimmäistä hengityksen kontrollointia sisältävät harjoitukset eivät aina ole udana vataa tasapainottavia, vaan jopa sille haitallisia. Maharishi Ayurveda ei yleeensä suosita niitä eikä myöskään kehota hengityksen kontrollointiin normaalissa arjessa, vaan lähtökohtana on, että kun huolehdit doshiesi tasapainosta, hengityksesi on luonnostaan rennompaa ja parempaa.

 

Kehkot, hengitys ja Ayurveda
Heli Jurvanen

Heli Jurvanen

Artikkelien kirjoittaja Heli Jurvanen on työskennellyt ayurvedan parissa yli kaksikymmentä vuotta. Heli on työskennellyt Maharishi Ayurveda -hoitajana sekä - terveysneuvojana yksityisvastaanotollaan ja Lääkäriasema Sofianovassa Helsingissä. Koulutukseltaan Heli on sairaanhoitaja (AMK), kuntoutuksen ohjaaja ja ayurveda-konsultti.