Ruoansulatus on kaikki kaikessa niin ayurvedassa kuin muutoinkin

Tietoisuus siitä, kuinka ravinto ja ruoansulatus vaikuttaa terveyteen, ei ole uusi asia. Hippokrates, jonka nimiin lääkärit edelleen valansa vannovat, sanoi kaikkien sairauksien alkavan suolistosta. Viime vuosien tutkimus on osoittanut tämän todeksi: melkein kaikkien tutkittujen sairauksien ja vatsan välillä on löydetty yhteys. Hyvänä esimerkkinä toimii nykytieto ravitsemuksen merkityksestä sydän- ja verisuonitautiin sekä diabetekseen.

Ravintokeskustelu tuntuu pyörivän sen ympärillä, syödäänkö hiilihydraatteja, rasvaa vai proteiineja… aivan kuin ravitsemuksessa ei olisi mistään muusta kysymys. Kehomme käsittelee kaikkea ruokaa ja reagoi kaikkeen siinä olevaan, ei vain joihinkin ravintoaineisiin. Kaikella on merkitystä – esim. kuidun määrällä ja laadulla, antioksidanteilla, orgaanisilla hapoilla, hivenaineilla, fytokemikaaleilla, jopa syötävän ruoan valmistustavalla ja lämpötilalla.

Keski-Euroopassa ja USA:ssa on levinnyt idea syödä kokonaista ruokaa, ”whole foods”. Whole foods -ruokavaliossa suositellaan käytettäväksi vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät, pähkinät, siemenet ja vilja mahdollisimman kokonaisina (riisi, quinoa, hirssi, kauraryynit jne).

Ruoka on ”kokonaista” kun sitä ei ole liikaa käsitelty eikä siihen ole lisätty ylimääräistä

Ayurvedassa suositellaan myös pääosin kokonaista ruokaa. Whole foods -ruokavaliossa kokonainen ruoka on käsittelemättömiä elintarvikkeita: käytetään kasviksia, viljatuotteita, ehkä myös kalaa ja lihaa. ”Kokonainen ruoka” siis eroaa esim. kananuggeteista, kalapuikoista, lämmitettävistä kasvissoseista ja muista valmisruoista siinä, että sitä ei ole prosessoitu eikä siihen ole lisätty säilöntäaineita ym. E-koodein merkittyjä aineita. Vältettäviä aineita ovat myös lisätty sokeri, runsas jauhotuotteiden käyttö sekä puolivalmisteet.

Meillä on jokaisella erilainen suolistobakteerikanta, joka reagoi syömäämme ruokaan: bakteerit erittävät välittäjäaineita vaikuttaen moneen asiaan – jopa mielialaamme ja unen laatuun. Bakteerien laatuun vaikuttaa ruokavaliomme ja stressitasomme. Ajatukset ja tunteet voivat aiheuttaa jopa vatsavaivoja, koska aivot ohjaavat suurinta osaa ruumiin toiminnoista. Stressihormonit aktivoivat sympaattisen hermoston, jonka reaktiot ovat voimakkaimmillaan ”taistele tai pakene”-tyyppisiä.

Ruoansulatus vaatii rauhoittavan parasympaattisen hermoston aktivoitumista. Tällöin keho tuntee, että sillä on mahdollisuus palautua, syödä ja levätä – ja sulattaa ruoka rauhassa. Tämä onnistuu huonosti, jos keho on stressitilassa ja valmis nopeaan toimintaan, kun esim. työn deadline on tunnin päästä. Jos stressi on jatkuvaa, parasympaattinen hermosto ei voi hoitaa edes niitä palauttavia tehtäviä, jotka se tekee yleensä levon aikana.

Vanhan ayurvedinen tiivistelmä asioista,
jotka takaavat ravitsevan aterian:
1) hyvät raaka-aineet
2) hyväntuulinen kokki
3) ruokailijan rauhallinen ja läsnäoleva mieli

Ayurveda-tieto ohjaa siis meitä syömään rauhallisessa ympäristössä. Sen lisäksi se suosittelee istumaan rauhassa muutaman minuutin ruoan jälkeen. Jonkin aikaa ruokailun jälkeenkin suositellaan yleensä rauhallista tekemistä, joka ei aktivoi hermostoa häiriten näin ruoansulatusta. Lisää aiheesta.

Raakasalaatteja vai kypsää ruokaa?

Raakaruoka tuo ruokakulttuuriin raikkaita tuulia ja lisää terveellisten vihannesten määrää ruokavaliossa. Samalla saat lautaselle lisää väriä ja makuja. Kun lisäät raakoja kasviksia ruokavalioon, se vähentää usein epäterveellisiä mielitekoja kuten makeanhimoa, koska raakaruoan sulatusaika on pidempi eikä verensokeri heilahtele niin helposti. Raakaruoka on hyvä lisä, mutta useimmille sopii paremmin kypsennetyn ja raakaruoan yhdistelmä.

Kun ruokaa kypsennetään kuumentamalla, saadaan hyödynnettyä monien vihannesten ravintoaineet paremmin, koska kypsentäminen muuttaa ne helpommin sulavaan muotoon. Kehomme pystyy esimerkiksi hyödyntämään paremmin tomaatin antioksidantit lykopeenin ja antaksatiinin, kun tomaatti kypsennetään. Samoin kauraryynien vesiliukoiset kuidut vapautuvat ja kauraryynien glykeeminen indeksi laskee keitettäessä – eli se ei vapauta hiilihydraatteja vereen niin nopeasti, kun keho pystyy hyödyntämään paremmin sen kuidut. Erityisesti, jos kärsit ärtyvän suolen oireyhtymästä, suosittelen pysymään pääosin kypsennetyssä ruoassa. Voit myös tukea ruoansulatustasi Digest Special -yrttipuristeella, joka aktivoi ruoansulatusnesteiden toimintaa.

Kypsennetyn ruoan ja salaattien suhdetta kannattaa vaihdella vuodenajan mukaan: kesällä mieli tekee enemmän salaatteja ja kylmää ruokaa, kun taas talvella keho hyötyy lisälämmöstä. Myös omien tarpeiden tunnistaminen on tärkeää: onko minulla nälkä, vai ohjaako mielitekojani stressi? Tarvitsenko kevyttä ruokaa, jonka jälkeen on aktiivinen olo, vai haluanko ennemmin tukevaa ja rauhoittavaa ruokaa? Näin loppusyksyllä yleensä lämmittävä, mukavasti maustettu ruoka tuntuu hyvältä. Mausteilla – joiden ei tarvitse olla tulisia – voimme aktivoida pimeydestä kärsivää kehoa ja mieltä. Kokeile esim. näitä bataattiohjeita.

 

Tekstin taustamateriaalina käytetty mm. kirjaa David Jonsson: Vatsan viisaus ja suoliston salat (Minerva Kustannus Oy 2017).
Oravasyo
Heli Jurvanen

Heli Jurvanen

Artikkelien kirjoittaja Heli Jurvanen on työskennellyt ayurvedan parissa yli kaksikymmentä vuotta. Heli on työskennellyt Maharishi Ayurveda -hoitajana sekä - terveysneuvojana yksityisvastaanotollaan ja Lääkäriasema Sofianovassa Helsingissä. Koulutukseltaan Heli on sairaanhoitaja (AMK), kuntoutuksen ohjaaja ja ayurveda-konsultti.