Viimeisen vuoden aikana on useampikin urheiluvalmennuksen parissa työskennellyt esittänyt, että jopa yli puolet tavallisista kuntoilijoista harjoittelee kokonaishyvinvointinsa kannalta liian rajusti. Tämä on hyvin linjassa ayurvedisen näkemyksen kanssa kuntoliikunnan laadusta ja määrästä.
Yleensä liikuntaohjelmilla pyritään sydän- ja verisuonijärjestelmän kapasiteetin lisäämiseen ja sen kautta yleiskunnon nousuun. Ayurvedisessä liikuntanäkemyksessä pidetään aina tärkeänä, että liikunta on kehotyypin mukaista tasapainoista toimintaa, jolla on laaja vaikutus koko kehoon. Sopivasti – mutta ei liikaa – rasittavan liikunnan avulla voimme luoda voimakkaamman siteen mielen ja kehon välille ja näin saavuttaaa paremman kokonaistasapainon. Kun liikutat kehoasi, puhut doshillesi.
Kunnioita rajojasi
Voimavarasi vaihtelevat päivittäin, vuodenajoittain sekä iän ja kehotyyppisi mukaan. Maharishi Ayurvedassa suositellaan tekemään kuntoliikuntaa maksimissaan 50 % teholla. Tätä ayurvedistä periaatetta kutsutaan balaardhiksi – käytetään puolet kapasiteetista ja säästetään toinen puoli. Kohtuullinen liikunta lisää tarmoa, valppautta, voimaa ja mielen selkeyttä.
Kapasiteetin ylittäminen johtaa liialliseen rasitustilaan, mikä voi jopa kumota liikunnan hyvät vaikutukset. Tällöin keho joutuu tekemään runsaasti kehoa korjaavaa työtä, mikä vähentää kokonaisenergiatasoa. Pidempiaikaisesta voimavarojen ylityksestä voi seurata pitkäaikaista uupumusta, Pittan ja Vatan liiallista lisääntymistä sekä hengitysteiden, sydämen ja verenkiertojärjestelmän ylikuormitusta.
Liikunnan laatu
Liikunnan määrään ja intensiteettiin vaikuttavat kehotyyppi, sen hetkiset voimavarasi sekä yleiskuntosi. Kannattaa siis soveltaa liikunnan määrä- ja laatusuosituksia oman taustansa ja liikuntatottumustensa mukaan.
Yleisesti ottaen Vata-tyyppi tarvitsee vähemmän liikuntaa, ja kevyemmät aktiviteetit ovat hänelle parhaita. Sopivia liikuntamuotoja ovat mm. reipas kävely, mieluiten maastossa, luistelu, vesijuoksu, melko rauhallinen jooga ja pyöräily. Pitta-tyypin liikuntamäärä on keskitasoa. Hänelle sopivat esimerkiksi uinti ja hiihtäminen, haastavampi jooga sekä vaellusretket. Kapha-tyypit tarvitsevat intensiivistä liikuntaa, kuten esimerkiksi juoksu, soutu, aerobiset liikuntamuodot sekä reipas tanssi ja kuntosali.
Lapsilla on suuri kapasiteetti urheilla, ja vanhemmiten kapasiteetti pienenee – samoin liikunnan tarve. Toisaalta päivittäinen liikunta on välttämätöntä kaikille.
Mistä tiedät, liikutko sopivasti?
Kun tunnet itsesi liikunnan aikana ja sen jälkeen elinvoimaiseksi, niin liikunnan määrä ei ylitä kehosi sietokykyä. Jos tunnet itsesi uupuneeksi ja rasittuneeksi, liikunta on ollut liian raskasta. Seuraavat merkit kertovat siitä, että rasitus alkaa mennä kapasiteettisi yli:
- Kun nenän kautta hengittäminen on vaikeaa. Jos sinun täytyy hengittää suun kautta, niin se kertoo sydämen liikarasituksesta. Tällöin verenkiertojärjestelmä kuluttaa liikaa energiaa, myös sydämen ja keuhkojen toimintakoordinaatio on häiriintynyt. Vähennä harjoittelun tehoa.
- Kun hikoilet selvästi otsastasi, tai nenänpäästä alkaa valua hiki. On ihan ok hikoilla muuten, mutta otsan ja nenän hikoilu on merkki ylirasituksesta.
Liikunnan intensiteettia lisätään omien rajojen mukaan
Jos rasitusta ei tule tarpeeksi, voit urheilla pidempään tai suuremmalla intensiteetillä. Voit aloittaa liikuntaharrastuksen esimerkiksi kävelyllä, ja lisätä intensiteettiä päivittäin, eli kävellä vähitellen nopeammin. Tai voit lisätä kävelyaikaa, tai molempia, pitäen mielessäsi sopivan liikunnan rajat.
Jos haluat lisätä liikunnan määrää, kevät ja talvi ovat siihen parasta aikaa. Kuumalla ilmalla ja kesäaikaan sinun kannattaa vaihtaa kevyempään liikuntaan ja välttää liikkuessasi suoraa auringonpaistetta, jottei kehosi rasitu liikaa ja kuumuus lisäänny hallitsemattomasti.
Reipas kävely sopii kaikille. Se tasapainottaa hermostoa, rentouttaa ja samalla aktivoi kehoa. Saat tehoa lisää, jos voit liikkua luonnossa. Jooga-asanat ja aurinkotervehdys ovat erinomaisia harjoitteita kaikille, koska ne tasapainottavat kaikkia kehotyyppejä, vahvistavat lihaksia ja virkistävät kehon kaikkia elimiä. Pranayama eli hengitysharjoitukset ovat myös hyviä kehon ja mielen tasapainottajia.
