Iltasyöminen voi todellakin lihottaa

”Ateria-ajat eivät vaikuta painoon, jos päivittäinen energiamäärä pysyy samana. Näin ajateltiin aiemmin, mutta nykyään tiedetään toisin.” Näin kertoi Helsingin Sanomat 3.6.2026. Hesarin artikkelissa paneuduttiin syömisen ajankohdan vaikutuksiin painonhallintaan ja terveyteen.

Hienoa huomata, että jälleen nykytiede ja ikivanha Ayurveda-tieto päätyvät samaan lopputulokseen. Erityisesti ilta-aterian ajankohdalla ja laadulla on merkitystä, toteaa kansanterveystieteen dosentti Reetta Lehto. Hän ja tutkijatohtori Mirkka Maukonen ovat uuden tieteenalan, kronoravitsemuksen, asiantuntijoita. Kronoravitsemus tutkii ruokailuaikoja ja niiden vaikutusta terveyteen.

Artikkelissa esitellään kolme löydöstä siitä, milloin kannattaa tai ei kannata syödä:

• Jos syöt myöhään, sekoitat sisäiset kellosi
• Jos olet iltavirkku, ole tarkkana elintapojen kanssa
• Jos haluat helpottaa painonhallintaa, syö aamulla ja päivällä ja kevennä iltaa kohti

Tarkastelen ja kommentoin artikkelia vertaamalla sitä ayurvedan dosha-tietoon ja yleisiin ayurvedisiin ohjeisiin.

Jos syöt myöhään, sekoitat sisäiset kellosi

”Ruoansulatusjärjestelmämme käsittelee lähellä nukkumaanmenoa ja yöllä syötyä ruokaa tehottomammin kuin päivällä syötyä ateriaa”, Reetta Lehto aloittaa. ”Kun elimistö valmistautuu lepoon, energiankulutus vähenee. Syöty ruoka ei pala lämmöksi samalla tavalla kuin päivällä, vaan keho varastoi sen pahan päivän varalle. Lisäksi myöhäiset syömiset häiritsevät rasva- ja hiilihydraattivaihduntaa, jolloin nautittu ateria varastoituu tehokkaammin rasvaksi ja ylipainon riski tutkitusti kasvaa.”

Ayurveda-tieto on hyvin samoilla linjoilla. Tiedetään, että myöhemmin illalla syöty ruoka ei ehdi sulaa kunnolla, ja seurauksena on kehon kuona-aineiden (ama) lisääntyminen. Yö on aineenvaihdunnan aikaa, jolloin keho käyttää saamiaan ravintoaineita ja poistaa kuona-aineita. Jos kuona-aineita kerääntyy kehoon, aineenvaihdunta hidastuu. Tämä johtaa kierteeseen: kehoon tulee lisää kuona-aineita, mikä altistaa lihomiselle ja sairauksille.

Jos kehotyypissäsi on eniten kaphaa, sinun tulee olla aina maltillinen iltaruokailussa. Jos kapha hallitsee kehoasi, sinulla on jo valmiiksi hitaampi ruoansulatus ja aineenvaihdunta kuin muilla kehotyypeillä.

Jos olet iltavirkku, ole tarkkana elintapojen kanssa

”Aamuvirkulle ruoka maistuu heti aamusta, kun taas iltavirkku havahtuu suun iloihin päivän päätteeksi. Iltasyömisen lisäksi iltatyypeillä on usein muitakin epäterveellisempiä tapoja,” todetaan artikkelissa. Mirkka Maukosen mukaan iltavirkut liikkuvat vähemmän, tupakoivat useammin, käyttävät enemmän alkoholia ja syövät laadultaan huonompaa ruokaa.

Vata- ja pitta-tyypit ovat useammin aamuvirkkuja, kun taas kapha-tyypit tarvitsevat aikaa päästäkseen käyntiin. Kapha-tyyppi on usein enemmän ”nautiskelija”, varsinkin ruoan suhteen. Hänen on erityisesti tärkeää katsoa, että iltaruoka on helposti sulavaa, kevyttä kasvisruokaa. Todettakoon, että minulla ei ole tietoa siitä, ovatko kapha-tyypit luontaisesti iltavirkkuja, mutta ehkä tunnistat tästä itsesi?

Joka tapauksessa ayurvedassa suosittelemme kaikille kehotyypeille ”aamuvirkun” rytmiä, sitä että herätään hyvissä ajoin, mieluusti jo aamukuuteen mennessä. Aikaisin nouseminen energisoi päiväsi.

Jos haluat helpottaa painonhallintaa, syö aamulla ja päivällä ja kevennä iltaa kohti

”Kenenkään ei kannata skipata aamiaista.”… ” Riittää, että laittaa suuhun jotain parin tunnin sisällä heräämisestä”, kertovat kronoravitsemusasiantuntijat.

Ayurveda-tieto on pitkälti samoilla linjoilla. On hyvä syödä aamulla, jos on nälkä, mutta syö kevyesti. Jos ei ole nälkä, aamupalalla ei ole kiirettä, mutta kannattaa kuitenkin juoda vettä.

Jos sinulla on selkeästi nälkä, syö vähän tukevammin, jotta energiaa riittää lounaaseen asti. Ruoansulatuksen teho on parhaimmillaan keskipäivällä, ja lounas olisi hyvä ajoittaa klo 11-13 välille. Yleensä vata ja pitta tarvitsevat vähän tukevamman aamupalan, kaphalle voi riittää esimerkiksi hedelmä tai lämmin ayurvedinen tee.

Mihin aikaan iltaruokailu on liian myöhään

Kansanterveystieteen tutkijoilla ei ole antaa tarkkaa kellonaikaa, jonka jälkeen syöminen lisäisi merkittävästi terveysriskejä. Kellonaika on yksilöllinen ja omasta unirytmistä kiinni. He toteavat, että on lupa käyttää maalaisjärkeä, ja syödä jos on nälkä illalla, ei kuitenkaan vatsaa täyteen, saatikka ähkyyn.

Tässäkin Ayurveda on samoilla linjoilla. Päivällinen olisi hyvä syödä vähintään kolme tuntia ennen nukkumaan menoa. Jos sinulla on selkeä nälkä illalla päivällisen jälkeen, ota pieni helposti sulava iltapala. Keho oppii vähitellen oikean rytmin, ja helposti sulava iltapala ei viivy vatsassa pitkää aikaa.

HS:n artikkelin kommenttikentässä oli myös mielenkiintoinen puheenvuoro ultraprosessoidusta ruoasta. Lainaan sitä tähän:

”… Ultraprosessoidut syötävät, herkut ja naposteltavat on valmistettu niin, että niitä helposti tulee syötyä liian paljon.

Tulee mieleen se tutkimus, jossa kaksi ryhmää ihmisiä eli valvotuissa oloissa jonkin aikaa. Toinen ryhmä söi vain aidoista, alkuperäisistä aineista paikalla valmistettua ruokaa. Ruuan makuun ja ulkonäön houkuttelevuuteen oli kiinnitetty paljon huomiota. Toinen ryhmä söi vain teollisesti valmistettua, lisäaineilla ryyditettyä ruokaa. Kumpikin ryhmä sai syödä halunsa mukaan. Ruuat punnittiin, jotta syöty määrä voitiin todentaa.

Lopputulos oli, että jälkimmäinen, ultraprosessoitua teollista ruokaa syövän ryhmän jäsenet söivät 500 kcal päivässä enemmän kuin ensimmäinen, alusta asti itse valmistettua ruokaa syövä ryhmä. Jokainen voi itse päätellä, mistä tämä ero johtui. Joten kyllä, terveellistä ruokaa syödään vain sen verran, että nälkä lähtee, mutta houkuttelevaksi käsiteltyä ruokaa tulee syötyä vielä senkin jälkeen lisää. Siinä on myös syy menneiden sukupolvien hoikkuuteen, koska teollista ruokaa on ollut saatavilla vasta vähän aikaa.”

Ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat yleensä teollisesti massatuotettuja ja sisältävät jonkin verran – tai paljon – teollisesti jalostettuja ainesosia – aineita, joita ei löydy tavallisesta keittiöstä – esimerkiksi emulgointianeita, väriaineita, makuaineita, täyteaineita ja geelejä. Usein nämä pitkälle jalostetut elintarvikkeet sisältävät runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, suolaa ja sokeria – eli juuri niitä aineita, joita meidän tulisi syödä vähemmän.

Lisättyjen makuaineiden avulla monet ultraprosessoidut ruoat on suunniteltu erittäin maukkaiksi – jopa riippuvuutta aiheuttaviksi – mutta vähemmän kylläisyyttä tuottavaksi.

Paradoksi onkin myös siinä, että monet meistä ostavat nykyään melko vähän sokeria, rasvaa ja suolaa. Mutta samaan aikaan – erityisesti stressaantuneena – syömme ultraprosessoituja sipsejä ja pikaruokaa, joissa on runsaasti juuri sokeria, suolaa, rasvaa – ja ehkä myös makuaineita ym. ruoan lisäaineita.

Mauilla ON merkitystä, kuten kerroimme jo artikkelissa  Makujen kiehtova maailma on Ayurvedisen ruoan ydintä