Haluamme syödä terveellisesti ja tiedämme, että terveellinen ruokavalio on terveyden perusta. Mutta kuinka mittaamme ruoan terveellisyyttä? Länsimainen ravitsemus keskittyy ruoan ravintosisältöön: tiedämme paljon rasvoista, proteiineistä, hiilihydraateista, vitamiineista ja antioksidanteista. Välillä tuntuu, että ruoan laatu, kuten maku, tuoreus ja valmistustapa saattavat jäädä sivuseikaksi. Tällöin saatamme syödä ”terveellisesti”, mutta emme silti voi hyvin.
Ayurvedan ravintotieto keskittyy sen sijaan ruoan ominaisuuksiin, valmistustapaan, laatuihin ja makuihin. Lähtökohtana tuoreet, terveelliset raaka-aineet ja laadukas ruoka. Tämä ei yksin riitä, vaan ayurvedan yksi ydinajatus on, että tarvitaan myös hyvin toimiva ruoansulatus. Vahva ja tasapainoinen ruoansulatus varmistaa, että syömämme ravintoaineet imeytyvät soluihin ja kehomme pystyy käyttämään ne hyväkseen. Tällöin ravitsemme kehoamme ja rakennamme terveitä soluja sekä tasapainotamme hermostoamme.
Olen tavannut vastaanotollani monia asiakkaita, jotka haluavat apua erilaisiin vaivoihin. He ovat usein yllättyneitä, että konsultaation pääpaino ei välttämättä olekaan vaivoissa vaan ruoansulatuksen toiminnassa ja ruokailutavoissa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kehon ja mielen epätasapainot lähtevät pääosin syntymään ruoansulatuksessa. Siksi vaivoja korjaavat toimenpiteetkin lähtevät ruohonjuuritasolta: ruoansulatuksen normalisoinnista sekä asiakkaalle sopivasta ruokavaliosta ja päivärytmistä. Toki vaivoihin annetaan myös spesifejä ohjeita, mutta pääpaino on koko kehon tasapainossa.
Ayurvedassa puhutaan ruoansulatuksen tulesta eli agnista. Tuli symboloi sitä muutosprosessia, jossa syömästäsi ruoasta muodostuu kehon solujen rakennusaineita ja terveyttä ylläpitäviä ainesosia. Sama tuli erottelee ne aineet, joita keho ei tarvitse ja auttaa niitä poistumaan kehosta. Nämä aineet ovat esimerkiksi ruoan kuitu ja solujen uudistumisen yhteydessä poistuvat jäämät.
Ruokailuhetken rauhoittamiselle on hyvät perusteet
Ayurveda-tiedossa korostetaan aistien merkitystä ruoansulatukselle ja ravinnon hyödyntämiselle. Selitys tälle löytyy myös länsimaisesta tiedosta: ruoansulatuskanavan seinämässä on runsaasti aistinsoluja, jotka reagoivat ruoansulatusprosessin muutoksiin, kuten ravintoaineiden pitoisuuteen, nesteiden pH-arvoon ja limakalvojen ärsytykseen. Aistinsolujen stimuloituminen laukaisee erilaisia refleksejä, jotka vaikuttavat mm. sileälihassoluihin ja hormoneja tuottaviin rauhassoluihin. Ruoansulatuskanavan aktiivisuuteen voivat nykytiedon mukaan vaikuttaa myös muualta elimistöstä tulevat ärsykkeet. Esimerkkinä mainitaan näkö, maku- ja hajuaistimukset, jotka voivat stimuloida ruoansulatusnesteiden eritystä. Ayurveda-tiedossa näihin viesteihin keho-mielikokonaisuutemme reagoi koko ruoansulatusprosessin ajan, aina ravinnon kulkeutumiseen solutasolle asti.
Siksi Maharishi Ayurvedassa kehotetaan rauhoittamaan ruokailutilanne. Syö istuen rauhallisessa ilmapiirissä, mieluiten ilman, että luet tai katselet televisiota aterian aikana. Kun syöt täydellä huomiolla, myös aistisi toimivat aktiivisesti ja kehosi valmistautuu ravinnon vastaanottamiseen.
Keskushermoston refleksit koordinoivat ruoansulatuselinten toimintaa. Esimerkiksi ruoan pureskelu stimuloi syljen eritystä sekä mahanesteen, haimanesteen ja sapen tuotantoa. Kun pureskelet ruoan hyvin, ehdit aistia sen maut – tällöin myös ruoansulatusentsyymit ja mikrobit valmistautuvat ruoansulatukseen. Ayurveda-teksteissä mainitaan, että mitä enemmän makuja ateriassa on, sitä terveellisempää se on. Voidaankin olettaa, että ruoansulatuksen aistinsolut tunnistavat nämä maut ja reagoivat niihin. Tätä ei tosin moderni lääketiede ole vielä vahvistanut.
Ruokailun jälkeen istu muutama minuutti, jotta ruoansulatusprosessi lähtee hyvin käyntiin.
Ruoansulatusprosessi lyhyesti:
-
- RUOANSULATUS: Ruoansulatuskanavamme eli maha-suolikanava on noin seitsemän metriä pitkä putki. Ruoansulatuselimistöön kuuluvat myös suun sylkirauhaset, haima, maksa ja sappirakko, jota erittävät prosessissa tarvittavat ruoansulatusentsyymit.
- Kun syömme, suun sylki vapauttaa ruoansulatusentsyymejä, jotka alkavat hajottaa ruoka-aineita pienempiin osiin. Vatsassa ruokaan sekoittuu vatsahappoja, jotka puolestaan auttavat ruoka-aineita pilkkoutumaan. Vatsalaukun seinämän liikkeet edistävät ruoan sekoittumista ja pilkkoutumista.
- Ruokamassa siirtyy ohutsuoleen, jossa ruoansulatusentsyymit pilkkovat ruokamassan tehokkaasti ravintoaineiksi, kuten aminohapoiksi, glukoosiksi ja rasvahapoiksi.
- IMEYTYMINEN: Ohutsuolen pinnalla olevan suolinukan kautta ravinnon proteiini- ja glukoosimolekyylit imeytyvät suolistoa ympäröiviin hiussuoniin – ja sitä kautta verenkiertoon. Rasvahapot puolestaan imeytyvät ohutsuonten imusuoniston kautta verenkiertoon. Ruokamassa viipyy ohutsuolessa noin 3–5 tuntia, kunnes se siirtyy paksusuoleen. Myös paksusuolessa on rikas mikrobiomi.
- AINEENVAIHDUNTA: Ravintoainemolekyylit kulkeutuvat verenkierron mukana soluvälitilaan ja solujen hyödynnettäväksi. Solut hyödyntävät ne energiantuotantoon ja rakennusaineeksi. Solujen toiminnassa syntyneet jäämäaineet siirtyvät takaisin soluvälitilaan, josta ne liikkuvat lymfakiertoon ja laskimoverenkiertoon puhdistettavaksi ja poistettavaksi mm. virtsan mukana.
Makujen maailma
Jokaisella ruoalla on oma makuprofiilinsa. Makuprofiilin ja ruoan laadun määrittelyllä voidaan päätellä ruoan vaikutus ayurvedisiin elementteihin eli doshiin. Harvalla ruoka-aineella on vain yksi maku (kuten suola, sokeri, etikka). Useimmilla ravintoaineilla on vähintään kaksi makua. Esim. sitruuna on hapan ja karvas, porkkanat makeita, karvaita ja hieman ”kutistavia”, juusto on makeaa ja hapanta.
Aurvedassa eritellään kuusi eri makua. Näistä makea, hapan, suolainen, tulinen ja karvas ovat kaikille ennestään tuttuja. Kutistava on maku, joka aiheuttaa suussa kutistavan aistimuksen. Hyvä esimerkki kutistavasta on raaka banaani.
Esimerkkejä ayurvedan mauista
- Makea:
– Suurin osa viljoista kuten vehnä, riisi, ohra, maissi
– Maito ja makeat maitotuotteet kuten kerma, voi, ghee
– Makeat hedelmät kuten taatelit, viikunat, rypäleet, päärynät (erityisesti kuivatut)
– Keitetyt vihannekset kuten perunat, bataatti, porkkana, punajuuri, kukkakaali
- Suolainen:
– Kaikenlainen suola: merisuola, vuorisuola, kaikki ruoka mihin suolaa on lisätty
- Hapan:
– Happamat hedelmät kuten sitruuna, lime, appelsiinit, ananas, passiohedelmä, luumut
– Hapanmaitotuotteet, esim. jogurtti, juusto, maitohera, ranskankerma
– Hapankäytetyt tuotteet, esim. viini, etikka, soijakastike, hapankaali
- Tulinen:
– Mausteet kuten chili, mustapippuri, sinapinsiemen, inkivääri, kumina, neilikka, valkosipuli
– Raa’at vihannekset kuten retiisi, sipuli ja valkosipuli
- Karvas:
– Vihannekset, esim. sikuri, vihreälehtiset vihannekset kuten pinaatti, lehtikaali, ruusukaali
– Hedelmät kuten greippi
- Kutistava:
– Kuivatut pavut, linssit, herneet
– Vihannekset kuten idut, lehtisikuri ja muut vihreälehtiset vihannekset, raa’at vihannekset ja useimmat raa’at hedelmät, raparperi
Kutistava maku on tavallaan jauhoinen ja kuiva (kuten kuivat pavut ja linssit). Se saa suun kuivumaan ja suun limakalvot supistumaan.
Tämä teksti on muokattu versio artikkelista, joka julkaistiin Ruohonjuuri-lehdessä 2020.
Melko suora jatko aiheeseen löytyy toisesta blogijutusta, jossa aiheena on, kuinka yrtit ja mausteet täydentävät makujen kirjoa ja miten niillä parannetaan ruoan maistuvuutta.
Lähteitä: Bjålie J. et al: Ihminen, Fysiologia ja anatomia. WSOY 2008; Jonsson D. Vatsan viisaus ja suoliston salat – hyvinvointi alkaa ravinnosta. Minerva 2017; Does Triphala Have Benefits? 33 Studies Show We Need More Research https://healthybutsmart.com/triphala-health-benefits.; C.T. Peterson et al. Prebiotic Potential of Herbal Medicines Used in Digestive Health and Disease https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6065514/
