Edellisessä uutiskirjeessä kerroimme, kuinka aivot ja suolisto kommunikoivat keskenään useallakin tavalla: kemiallisin keinoin eli mm. aivojen välittäjäaineiden avulla sekä kiertäjähermon kautta. Aivojen ja ruoansulatusjärjestelmän yhteistyö on hyvin integroitunut ja tiedonkulku on terveytemme kannalta tärkeässä asemassa. Toiminta ei vaikuta vain ruoansulatukseemme, vaan koko kehoomme ja tietoisuuteemme.
Neurologian tohtori Kulreet Chaudharyn mukaan suoliston toiminta on hyvin aivojen toiminnan kaltaista ja suoliston seinämän limakalvon alla olevaa kerrosta kutsutaankin enteeriseksi hermostoksi. Se lähettää ja vastaanottaa hermoimpulsseja, kerää tietoja kokemuksista ja reagoi tunteisiin. Kun enteerinen hermosto lähettää aivoille signaaleja, aivot muuttavat ne ajatuksiksi, tuntemuksiksi ja tunteiksi.
Aivot ja suolisto kommunikoivat koko ajan. Dr. Chaudharyn mukaan 90 % aivo-suolistoyhteyden signaaleista kulkee suolistosta aivoihin päin, joten suoliston lähettämä tietomäärä on todella suuri. Vaikuttaa myös siltä, että suoliston enteerinen hermosto on oppivainen: voit esimerkiksi opettaa sen vaatimaan tietynlaista ruokaa tiettyyn aikaan päivästä – vaikkapa päiväkahvin viinerin kera.
Enteerisellä hermostolla on muitakin tehtäviä. Se huolehtii suoliston matamisliikkeestä, joka kuljettaa ruokamassaa eteenpäin ja säätelee ruoansulatusentsyymien tuotantoa. Ruoansulatusongelmilla, suoliston tulehduksella, vuotavan suolen oireyhtymällä ja suolistoflooran epätasapainolla näyttäisi olevan negatiivinen vaikutus aivojen terveyteen ja toimintaan. Vastaavasti stressi ja voimakkaat tunnetilat voivat heikentää ruoansulatusta, vaikuttaa negatiivisesti suolistoflooraan ja kehon kuona-aineiden poistumiseen.
Suoliston enteerisen hermoston merkitystä henkiselle hyvinvoinnille kuvaa hyvin se, että se muodostaa suolistoflooran kanssa noin 95 % tarvitsemastamme serotoniinista* ja 50 % kehomme tarvitsemasta dopamiinista.
Uuden tutkimuksen mukaan aivoista suolistoon kulkevaa kiertäjä- eli vagushermoa stimuloimalla on saatu hyviä hoitotuloksia krooniseen depressioon. Tutkijoiden mukaan heikosti toimiva kiertäjähermo saattaa joissakin tapauksissa altistaa mm. masennukselle.
Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa kovasti, kuinka suolistobakteerit voivat vaikuttaa aivoihin. He otaksuvat, että bakteerit voivat kontrolloida ruokamieltymyksiämme, mielitekojamme, käyttäytymistämme ja jopa persoonallisuuttamme yleisemminkin.
Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät ovat alttiimpia masennukselle kuin henkilöt, joiden suolisto on terve. Samoin vaikuttaa siltä, että suoliston heikko kunto lisää migreenipotilaiden päänsärkykohtausten määrää.
Suoliston ja aivojen solut ovat itse asiassa kehittyneet sikiöaikana samoista soluista. Siksi niiden yhteistyö toimii niin saumattomasti.
Dr. Chaudhary sanoo, että aivoperäisten sairauksien paranemisen/oireiden lievittymisen edellytys on suoliston hyvä kunto. Ruoansulatusjärjestelmän hoitaminen ja ruoansulatuksen tehostaminen onkin hänen mukaansa tärkeä osa esim. Parkinson-potilaan hoitoa. Kun suolisto voi hyvin, myös enteerinen hermosto toimii paremmin ja aivommekin saavat hyvät edellytykset toipumiseen.
*Kuten ehkä tiedätkin, kehon alhaiset serotoniinitasot yhdistetään nykyisin hyvin monenlaisiin ongelmiin: esim. masennukseen, unettomuuteen, tunne-elämän häiriöihin, migreeniin, aineriippuvuuksiin, fibromyalgiaan ja Alzheimerin tautiin.
