Somen selailu ei palauta – ayurvedinen lepo antaa enemmän

Some-ei-rauhoita-ayurveda-auttaa

Tammikuun alussa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan rentouttavaksi tarkoitettu somen selailu voikin lisätä uupumusta. Teknostressistä ja sen hallinnasta väitteli Antti Hämäläinen Jyväskylän yliopistossa. Hänen mukaansa teknostressin hallinta vaatii käyttäjältä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja.

Ayurvedisen tasapainon yksi osatekijä on levon ja aktiviteetin oikea suhde. Kunnon ayurvedinen lepohetki taas on virikkeetön tila kaikille aisteille.

Nykyisessä intensiivisessä työelämässä onkin tarpeen katkaista välillä kaikki aistiaktiviteetti. Erityisen tärkeää se on vata-aikaan (syksyllä ja talvella) ja vata-tyypeille. Palaan tähän aiheeseen lisää tuonnempana, mutta kerron ensin vähän tarkemmin tuota teknostressiteemasta. Se saattaa olla merkittävä lisääntyvän työssä uupumisen osatekijä.

Teknostressiksi kutsutaan yleensä niitä vaikutuksia, joita mielessämme ja kehossamme syntyy erilaisia sähköllä toimivia älylaitteita ja härpäkkeitä käytettäessä. Antti Hämäläinen näkee, että stressikokemusten taustalla voi olla minkä tahansa somealustan käyttö.

Kun kännykkä piippaa, otsalohkossa alkaa tapahtua

Hämäläisen tutkimuksessa todettiin, että älypuhelimen ja sosiaalisen median aiheuttama teknostressi voi tulla esiin esimerkiksi heikentyneenä tylsyydensietokykynä.

”Nykyään moni saattaa tuntea olonsa ikävystyneeksi välittömästi, jos aivot ei saa jotain virikkeitä. Tällöin kynnys puhelimen ottamiseen käteen laskee, eikä mieli välttämättä saa tarvitsemiaan lepohetkiä,” kertoo Hämäläinen yliopiston tiedotteessa.

Aivotutkija Mona Moisalan mukaan älylaitteiden vaikutus ihmisen aivoihin näkyy selvästi. Kun kännykkä piippaa, otsalohkossa alkaa tapahtua.

– Juuri silloin aivojen etuotsalohkot syttyvät. Me tiedetään, että jos kännykkä on näkökentässä ja vaikka se ei piippaisi, sekin kuluttaa keskittymiskykyä. Jatkuvat keskeytykset voivat olla tosi haitallisia keskittymiskyvyn kehityksen kannalta, kertoi Moisala Ylellä jo vuonna 2019.

Moisalan mukaan teknostressi tarkoittaa, että ei enää pysy perässä teknologian jatkuvassa kehittymisessä, informaatiotulvassa ja siinä, että täytyy olla jatkuvasti tavoitettavissa.

Nuorten sosiaalisen median käytön osalta Moisala suosittelee selkeitä pelisääntöjä koko perheen älylaitteille. Kun laitteet laitetaan illalla kello kahdeksalta pois käytöstä, se parantaa myös yöunta. Uni puolestaan parantaa keskittymiskykyä ja muistia. Vaikutus näkyy niin nuorissa kuin aikuisissakin.

Psykologian tohtori, aivotutkija Katri Saarikivi on (HS 17.6.2024) samoilla linjoilla Moisalan kanssa. ”Jos tekee koko ajan töitä tai vilkuilee sovelluksia – jotka ammattilaiset ovat tarkoituksella suunnitelleet koukuttaviksi, ei hyvinvointia lisääviksi – eivät aivot pääse jouto­käynnille, mitä kuitenkin välillä tarvitaan.”
Kunnon sometauko voi tehdä mieltymyksillekin hyvää. Vertauskuvallisesti: pienen karkkilakon jälkeen alkavat hedelmätkin taas maistua paremmin.

Näin tasapainota vataa ja hermostoasi.pdf

Istuminen ihan vaan tekemättä mitään on ok

Hyvään ayurvediseen päivärutiiniin kuuluu yleisesti se, että ruoan jälkeen istutaan hetki rauhassa, mieluusti noin viisi minuuttia. Kokeile tällaista hetkeä joskus. Jos niin päätät, on ok istua ilman kännykkää ja olla hetki tekemättä mitään. Kun ruoansulatus saa lähteä rauhassa käyntiin, saatat tuntea olosi lounastauon jälkeen energisemmäksi kuin ilman rauhoittumishetkeä.

Olen blogeissani usein suositellut mikrotaukoja myös työpäivän sekaan. Jos jo työssäsi katselet tietokoneen näyttöä, kännykän näytön katseleminen tauon aikana ei ole optimaalisin lepotuokio. Kollegan tai perheenjäsenen kanssa kasvotusten juttelu on jo parempi sisältö tauollesi, kuten myös muutama askel raittiissa ulkoilmassa, jos sinulla on siihen mahdollisuus.

Hannu Heikkilän mukaan meditaatio on hyvää lomaa digihälinästä

Syvimmän levon sinulle tarjoavat hetket, jolloin olet ilman kaikkia aistiärsykkeitä. Kokonaisvaltaiseen ayurvedaan sisältyvä meditaatio voi parhaimmillaan tarjota tällaisen mahdollisuuden. Transsendenttista Meditaatiota lähes neljäkymmentä vuotta opettanut Hannu Heikkilä kertoo, että meditaatio mahdollistaa joka päivään miniloman, jolloin saa vapaata digi- ja ajatushälinästä. Tällaisten ärsykkeettömien hetkien hyöty piilee siinä, että mielen hiljentyessä myös keho ja hermosto rauhoittuu. Heikkilän mukaan moni kokee meditaation vaikutukset jo muutamassa päivässä lisääntyneenä energisyytenä päivän muissa askareissa.

Heikkilä kertoo meditaatioharjoituksen hyötyvaikutuksen näkyvän myös unen ja yleisesti palautumisen tehostumisena. Hän kertoo, että Oura-sormuksien avulla ja muilla mittareilla untaan, kehoaan ja sykevälivaihteluaan tarkkailevat kertovat usein merkittävistä myönteisistä muutoksista jo heti ensipäivinä meditaation oppimisen jälkeen.

Meditaation vaikutuksia on tutkittu paljon myös kokonaisterveyden kannalta. Laajimmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on päädytty jopa 50 prosentin terveyshyötyihin.

Säännöllinen meditaatio on kaikille kehotyypeille suositeltava, elinvoimaa ja jaksamista lisäävä rutiini. Jos kehotyypissäsi on vataa tai pittaa, on kovasti eduksi, että toteutat meditaatioharjoituksesi aina samoissa kohdissa päivän kulkua.

 

Artikkelin taustalähteitä:

 

 

 

Heli Jurvanen

Heli Jurvanen

Artikkelien kirjoittaja Heli Jurvanen on työskennellyt ayurvedan parissa yli kaksikymmentä vuotta. Heli on työskennellyt Maharishi Ayurveda -hoitajana sekä - terveysneuvojana yksityisvastaanotollaan ja Lääkäriasema Sofianovassa Helsingissä. Koulutukseltaan Heli on sairaanhoitaja (AMK), kuntoutuksen ohjaaja ja ayurveda-konsultti.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan