Vedalainen tietoisuus ei ole pelkkää aivokemiaa

Olen tässä blogissa kirjoittanut viime aikoina useammankin kerran siitä, miten tieteellisen tutkimuksen uudet löydökset ovat asettuneet tukemaan ikivanhoja ayurvedisiä näkemyksiä. Ayurvedinen näkemys tietoisuudesta on kuitenkin sellainen, että sen osalta tieteen valtavirta ei ole vielä samoilla linjoilla.

Psykologian parissa ja muissakin ihmistieteissä tietoisuus nähdään yhä selkeästi aivoperusteiseksi: se voi ilmetä esimerkiksi ajatuksena, tunteena tai muistona. Samoin ihmisten välinen vuorovaikutus kuvataan pelkästään aistien kautta toteutuvaksi ilmiöksi. Sen sijaan Intiassa ja ayurvedassa tietoisuus on perinteisesti nähty eri tavoin: ennemminkin energiakenttänä, johon

meillä kaikilla on yhteys.

Belgialaisen Joachim Claesin äskettäin kirjoittama kirja The Field Paradigm kuvaa mainiosti sitä, miten paljon on tieteellistä näyttöä siitä, että nykyisin vallalla oleva oppisuuntaus tietoisuudesta ei ole koko totuus. Kirja kertoo, että eri maissa tehtyjen tutkimusten ja kyselyiden mukaan noin puolella kansalaisista on kokemuksia, jotka eivät selity perinteisellä tietoisuuskäsityksellä.

Näetkö enneunia tai etiäisiä – et ole poikkeus

Onko sinulle tapahtunut jotain, mitä et pysty järjelläsi selittämään? Oletko esimerkiksi:

  • ajatellut jotakuta juuri kun hän soittaa?
  • nähnyt unta jostain, jonka sitten koet toteutuneen?
  • aavistanut intuitiivisesti jotain, mikä sitten on tapahtunut – ehkä kuitenkin hieman yllättäen?
  • jättänyt vastoin järkeäsi tekemättä jotain, mikä ei tuntunut oikealta – ja sitten myöhemmin huomannut, että toimit aivan oikein?

Monilla meistä on tällaisia ja vastaavia kokemuksia. Psykologian valtavirta selittää tapaukset esimerkiksi illusorisina korrelaatioina eli ihmisen keksimänä syy-seuraussuhteena, tai vahvistusharhoina – sillä että ihminen tulkitsee tilanteen oman ennakkokäsityksensä mukaan. Kaikki meistä eivät tyydy näihin selityksiin ja Claesin kirja hahmottaa hienosti, ettei kannatakaan tyytyä. Nykyään on jo paljon näyttöä siitä, että ne eivät riitä selittämään koko todellisuutta.

Joogan läheisyydessä negatiivisuus katoaa

Claes kertoo kirjassaan laajasti tutkimuksista, joissa on voitu osoittaa, että ihmiset vaikuttavat toisten ihmisten tietoisuuteen pitkänkin etäisyyden takaa ja ilman aistiyhteyttä. Tällaisesta vaikuttamisesta on tehty jopa fysiologisia mittauksia.

Kirjassa käydään läpi tutkimuksia ja kokeita siitä, miten meditaatiota harjoittavat ryhmät ovat rauhoittaneet sitä energiakenttää, johon meillä kaikilla on yhteys, ja siten vaikuttaneet mm. sodan ja rikollisuuden vähenemiseen. Hyvin pienikin meditoijaryhmä on saanut aikaan isoja vaikutuksia ja monia kansainvälisiä kriisejä on jo helpotettu tällä tavoin, vaikuttamalla alueen kollektiiviseen tietoisuuteen. Aiheesta on julkaistu tutkimusartikkeleja kansainvälisissä tiedejulkaisuissa ja joidenkin tutkijoiden mielestä näyttö on jopa musertavan selvää.

Maharishi Ayurvedan näkemysten mukaan kyse on täysin luonnollisesta asiasta, sillä kuten vanhat vedatekstit kertovat: Tat sannidhau vairatyagah – ”joogan tilan (kehon ja mielen ykseyden) läheisyydessä kaikki negatiiviset pyrkimykset katoavat”.

Haluamme omalta osaltamme edistää tietoisuuden uuden paradigman esiinnousua ja sen avaamia mahdollisuuksia. Kirja on englanninkielinen.

Samhita
Heli Jurvanen

Heli Jurvanen

Artikkelien kirjoittaja Heli Jurvanen on työskennellyt ayurvedan parissa yli kaksikymmentä vuotta. Heli on työskennellyt Maharishi Ayurveda -hoitajana sekä - terveysneuvojana yksityisvastaanotollaan ja Lääkäriasema Sofianovassa Helsingissä. Koulutukseltaan Heli on sairaanhoitaja (AMK), kuntoutuksen ohjaaja ja ayurveda-konsultti.